Jo joutui joulu kultainen!

Joulu on täällä! Ainakin melkein, mutta sellainen pre-joulu! Lapsuudenkotia Vantaalla, (olen siis ennen Helsinkiin muuttoa asunut vain siellä), olemme yhdessä äidin kanssa laittaneet joulukuun alusta alkaen ihan vimmalla, jotta kerrankin viimeisen viikon kiireet vähenisivät pelkkään normaaliin siivoukseen. Ollaan (äiti on) monta kaappia/huonetta siivonnut aivan kokonaan, ja on kyllä paljon siistimpää! Itse jynssäsin kolme tuntia pesuhuonetta (saaden käden niin kipeäksi että jatkunut nyt pari viikkoa) ja laittelin sydänseinän keittiöön ja muitakin koristeita. Yksi suuri tavoite minulla oli tehdä "vanhasta" huoneestani hiukan järjestelmällisempi ja koristeltu jotta jaksan siellä koko joulun olla. Ja onnistuinkin siinä mielestäni ihan hyvin, sillä se on oikeastaan samassa muodossa kuin aikaisemminkin, hiukan vähemmän tavaraa vain pöydillä mikä olikin se tavoite= eli siisti ja järkässä.

Ennen joulukuuhun vaihtumista minulla oli koulussa ambulansdygn, eli ambulanssivuorokausi, mikä tarkoittaa että jokainen luokaltamme oli yhtenä päivänä jossakin Vantaan pelastuslaitoksen ambulanssissa yhden vuoron eli vuorokauden mukana keikoilla, jotta näkisimme mitä se työ oikeasti on. Ja mitäpä voisinkaan siihen sanoa: tämä tyttö oli niin into piukeana koko vuorokauden että hyvä kun nahoissaan pysyi. Keikkoja tuli 11, ja melko tavallisia, eli ei yhtään elvytystä/synnytystä/auto-onnettomuutta/muuta trauma potilasta, ja sehän oli tietty sääli. Mutta niin mahdottoman kivaa ja jännittävää oli. Rakastan tuota työtä niin. Tunnen itseni onnelliseksi että olen löytänyt juuri sen minun ammatin.

Muuten koulussa on ollut aika työn ja tenttien täyteistä viikkoa, ja/mutta viimeinen kirjallinen tentti oli nyt torstaina 13.12 tarkoittaen että Tervetuloa joululoma! Perjantai aamuna 14.12 heräsin melko myöhään ja suunnitelmissa kiinsi että pakkaan kamat, tiskaan tiskaamattomat tiskit, laitan kämpän kuntoon ja lähden Vantaalle äitylin luokse. Homma karkasi kuitenkin aivan käsistä kun äiti soitti ja sanoi veljeni lähtevän maalle sukuloimaan. No minähän tahdoin mukaan! Äkkiä siis pakkasin ja laitoin ja kiikutin itseni variksenpelättimen näköisenä Vantaalle missä ehdin sitten itseni laittaa kuosiin kun äiti tuli kotiin (siinä vaiheessa tekikin mieli jäädä kotiin, mutta ehtiihän siellä olemaan nuo kolme viikkoa kuitenkin), ja vähän myöhemmin tuli velipoika hakemaan. Nyt on vietetty vkloppu Kerimäellä mummin hoteissa ja veli vähän matkan päässä serkuilla. On ollut leppoisa vkloppu, siivottu ja paistettu karjalanpiirakoita. Tänään lähdetään ehkä muutaman sukulaisen kautta kotia, joulun viettoon. (:

Joululahjat ovat oikeastaan ostettu, enää yksi pitäisi käydä jostain etsimässä, mutta helpottaa kun jo tietää mitä haluaa ostaa. Hinta, väri, merkki ja koko jos vielä natsaisivat yhteen niin se olisi siinä!

Vielä viikko, sitten jo ehkä jännittää ;))

Kuvat: WeheartIt.

Perjantai ja raikas koti

Siivottu on: pyyhitty pölyjä, imuroitu ja luututtu. Pyykkiä on pesty, toinen satsi pyörii. Täällä tuoksuu marjaisen ja tyttömäisen raikkaalta. Ja tältä näyttää.

 Verhot ovat nyt siis kiinni. Normaalisti Marimekon Ananas verho on tuolla sivulla sängyn päädyssä, pimennysverho vedettynä ylös ja paneeliverhot vain ikkunan edessä päästämässä valon sisään. Läpi niistä ei näy. Joulun ajaksi on ripustettu tuohon yhteen paneeliverhoon tuollainen itsetehty pinkki huopapallo koriste.

 Peilin kävin isäni kanssa metsästämässä viime viikonloppuna Kodin Ykkösestä vihdoin ja viimein. Vessan peilillä pärjätty tähän asti. Peili siis vielä ripustamatta. Jouluvalot siirsin ikkunalta tuohon sängyn yläpuolelle, koska ikkunaverhoissa jo tarpeeksi sitä jotain. Eikä nuo valot kyllä mitenkään ihmeellisesti ole, aika hölmösti jopa. :D Antaa nyt olla.

 Vaatehuoneen ovelta. Ja pyykkiä nyt sattumoisin pesen juuri tänään, joten tuo on normaalisti tyhjä tila.

 Viime tupareissa meni minun valkoinen rullatyötuoli rikki, enkä ole saanut sitä korjattua, joten keittiön tuoli lainassa. Melko sopimaton sisustukseen. Must say!

 Siellähän lattialla se tuolini makaa.

Keittiössä kämppikseni ehti juuri käydä syömään kun kuvaa otin. Keittiöstä puuttuu nyt siis kaksi tuolia. Toinen minulla lainassa ja toinen kämppiksellä. Keittiön verhokin on väliaikainen... ei olla löydetty mitään kivaa missä olisi turkoosia. 

Väntan för snö!

Lunta ja joulua kohti! Tai jos ne tulisivat.. :) Voi, kun ne jo tulisivat! Ensilumi tuli ja suli ja kaiholla katselen lapin kuvia. 

Koulu on porskuttanut eteenpäin aivan hurjana ja tehtäväpinot kasvavat. Niin monta tehtävää eri kursseille että nyt perjantain kemian uusintatentin jälkeen kyllä teen ainakin yhden niistä! Lupaan! (: Kemian uusintatentistä puheenollen.. miksiköhän juuri nyt päätin bloggaa? ;) Miettikäss sitä.

Nyt tiistaina aukesivat netissä harjoittelupaikat ja sivusto meni aivan tukkoon klo. 18 lyömään. Puolen tunnin raastavan kamppailun jälkeen minä ja kämppikseni saimme kummatkin (sisätauti- ja kirurgian) harjoittelupaikat. Naapurit mahtoivat ihmetellä mekastusta kun kiljunta oli aikamoinen! Oli nääs aika täpärällä että kuka sai paikat yleensäkään, saatika siitä että kuka sai Helsingistä ja vielä hyvät. No, minäpä sain :)) ja aika ylpeä saan nyt tuuristani olla! Haartman ja Meikku täältä tullaan!

Koulussa meillä alkoi muuten ensimmäiset tutustumisvuorokaudet ambulanssissa (ambulansdygn). Kolme ensimmäistä ovat jo olleen, ja aika mukavia kertomuksia heiltä tullut. Me muut emme malta odottaa pääsyä sinne! Meillä on 5 asemaa Vantaan/Keravan alueella mihin meillä on varattuna yhdet vuorokaudet olla mukana katsomassa menoa ja meininkiä. Tarkoituksena on siis lähinnä näyttää meille jo hyvissä ajoin mitä on olla ensihoitaja, (jotta ehkä ne, jotka eivät sitä haluakaan niin osaavat jättäytyä koulutuksesta pois hyvissä ajoin,) ja tietty mahdollisesti kasvattaa innostusta, ja sitä se on ainakin tehnyt! Itselläni on ensi keskiviikkona Pelastuskeskuksessa lentokentällä. En malta pysyä nahoissani :D Niin kivaa siitä tulee! Ja toivottavasti tulee paljon keikkaa että saan nähdä/kokea/oppia paljon. 

Nyt kyllä pitäisi alkaa lukemaan tuota kemiaa... ounou... mutta jos se menee hyvin niin hyvillä mielin menen katsomaan ystävieni kanssa perjantai illalla Twilightin viimeisen. Oijoi!

Syksy kirpeimmillään

Viimeksi olin nukkunut kämpässäni n. viikon verran, ja nyt täällä onkin asuttu jo melkein kolme viikkoa! Ja nyt voin sanoa, kyllä olen nauttinut! Vaikka kotona Vantaalla olenkin käynyt nukkumassa muutamia öitä.
Tähän väliin on mahtunut tenttejä, Ikea yms. muita shoppailureissuja, kodin laittoa, siivousta, Iloveme-messut, hengailua kämppiksen kanssa ja paaaljon muidenkin kouluystävien kanssa, yhdet tuparit minun ihanille tytöille  ja juhlintaa aika lailla. Hehe...! ;D

On tämä opiskelijaelämä aika noh, rankkaa? Mutta ihan SUPER hauskaa! ...ja stressaavaa. :D Ja juuri sitä mitä olen odottanut pitkään!
Koulussa minulla on rankkaa. Ihan ensimmäiseksi se kieli. Se vaikeuttaa ja hidastaa oppimista ja jatkuvasti pitää olla keskittynyt 100% ja oppia sanastoa. Sitten pitäisi vielä lukea ja opiskella ihan oikeasti. Puhun kyllä jo täyttä häkää ruotsia ystävieni kanssa mutta eihän se tarkoita sitä etteikö sekin ole välillä rankkaa. Kolme tenttiä pitäisi jo uusia... Ainakin tahtoa riittää! Sehän on se tärkein.

On muuten ihan uskomattoman ihanaa; olen saanut n. 20 täysin uutta mieletöntä kaveria! Meidän luokka synkkaa niin hyvin yhteen että se on ihan uskomatonta. Näemme todella usein aina jollain porukalla (siis kaikki vain jotka haluavat ja pääsevät aina tulemaan). Meille ei ole muodostunut mitään pieniä supisevia porukoita vaan kaikki hengaa kaikkien kanssa. Tietty iltarientoihin monesti tulee kutakuinkin aina samoja henkilöitä, mutta eiköhän sekin ole ihan ymmärrettävää, porukka kun on kuitenkin aina eri kokoonpanolla.

Nyt kun en ole enää töissä, pitäisi tämä kaikki vapaa-aika käyttää opiskeluun, ystäviin ja urheiluun/harrastuksiin. Nyt olisi aikaa aloittaa se tanssiminen! Mistä, milloin!? Enköhän kevätkaudelle saa ainakin yhden tanssitunnin viikossa mahtumaan kalenteriini. Toivottavasti kaksi. Kisa...eh. eikun kesäkuntoon 2013! :D Pitää se silti kurkata pystyisikö kesken kauden aloittamaan..

Harrastuksista muuten puheenollen, kävin juoksemassa tuossa toissa sunnuntaina Vantaan Maratonilla 1/4 matkan. Ihan hauskaa taas, ei voi muuta sanoa. :) Ja huomenna lähden partion (siis meidän lippukunnan) johtajiston kanssa retkelle Kiljavalle. Voi vide. Sitä odotan! Lukeutuu aina vuoden parhaimpiin retkiin. Ei lapsia joita passata, ja leikit ja toimet aina hurjimpia mitä olla voi. Ensi viikko koulussa näyttäisi lukujärjestyksen mukaan olevan hiukan tiuha (verrattuna näihin viikkoihin: 2 päivää max/vk) mutta senkin kruunaa perjantaina minun ja Fn tuparit meidän luokalle! No mitä muuta tässä voisi odottaa? Tietty joulua, talvea, reissuja, kevättä kesää syksyä talvea kevättä kesää.. ai mitä? Miksi aina pitää odottaa jotain.. Se on yksi minun suurimmista ongelmistani, vaikka yritänkin jatkuvasti nauttia hetkestä. Minkäs sille kuitenkaan voi jos kalenterissa on tulossa aivan käsittämättömän hauskoja tapahtumia, mitä ei malttaisi odottaa! (:

Ihanaa talven alkua teille. Eiköhän se ensilumi sada kohta meille helsinkiläisillekin!

Ps. tiistaina juotiin ekat glögit! APUA! :D 

Miksi minua näin rangaistaan!!??

Siis joo. Viime bloggauksesta on kulunut sievä hujaus täynnä surua,angstia,stressiä, väsymystä ja pahaa oloa.
Se että muutin sunnuntaina _siis ihan oikeasti_ tänne kämppään ei ole tarkoittanut mitään ilonkyyneleitä. Kaksi ensimmäistä yötä nukuin äärimmäisen huonosti. Heräilin jatkuvasti ja hyörin ja pyörin painajaisissa. Meillä kun on asetettu tuommoisen mitättömän sisäpiha"kadun" viereen järkyttävät spottivalot jotka paistaa suoraan ikkunoistamme sisään niin, että kolme verhoa nyt tuntuu riittävän. Hyvä, kolmanneksi yöksi karkasin kotiin nukkumaan kunnes sain porattua pimennysverhon ikkunaan. Anteeksi Hoas, tein muutamia reikiä!

Hyvät unet eivät ole senkään jälkeen kuitenkaan jatkuneet sillä olen ollut niin stressaantunut kaikesta.
Eilinen yö meni piloille sillä että irtisanouduin töistä mistä jäi paha maku suuhun ymsymsyms... olen ollut nämä päivät kuin kävelevä haamu. No, mitäs sitten. Ai vieläkö jotain muutakin kuin totaalinen vajoaminen kaiken väsymyksen ja stressin ja huonon mielen myötä. Voooi kyllä, hetken kun jo kuvittelin että kaikki on OK voin ajoissa ennen klo 23 painua pehkuihin vailla pahaa mieltä ja kauheaa stressipainetta kehossani niin jossain sisälläni pieni ääni sanoi mennä kokeilemaan ulko ovea. Jännä kyllä, mutta näin puolentunninkin temuamisen jälkeen, sitä ovea ei saa lukkoon! Voitteko kuvitella? Aivan uusi talo, uudet ovet ja uudet lukot. Ovi ja lukko toimineet hyvin vielä tänään, kunnes nyt. Teen mitä tahansa, olen mm. heittäytynyt ulkoapäin oveani päin (mitäköhän naapurit jo kuvittelee) jotta joku osa jossain kalahtaisi ja pim, se menisi lukkoon niin että oven saa auki vain avaimella, mutta eeeeeiii.. ovi on ja pysyy auki asennossa. Eihän sitä tietty näe että ovi on auki, mutta turha edes kuvitella että olisin nukkumassa täällä, saatika lähtemään pois kotoa, jos tiedän varsin hyvin että ovi ei mene lukkoon.
No, unet jäivät haaveeksi kun lähdin jostain numeropalvelujen, internetin, taloon jaettujen papereiden ja ilmoitustaulujen syövereistä etsimään jotain numeroa mihin voi soittaa. Arvaa löytyikö? No, kyllä vihdoin ja viimein, mutta ei yhdestäkään paikasta mitkä jo luettelin, vaan löysin käytävämme/rapun ulko-ovesta teipatusta tarrasta ovenavaus palvelun, minne sitten soitin. Hauska vain oli sinne sanoa että en minä mitään avauspalvelua tarvitse vaan lukitsemispalvelua! -ps. enkä muuten aijo maksaa senttiäkään!

No, huoltomiestä (joka jossain tuolla harhailee kun yrittää löytää tätä kartoittamatonta paikkaa) minä sitten odottelen. Väsymys ja uupumus painaa ja nyt suoraan sanottuna, anteeksi vain, vitutus nousee!!!!

Mitä väärää minä olen tehnyt että minua näin rangaistaan!!! En pyydä muuta kuin että kaikki olisi hyvin ja pääsisin nukkumaan!!

Täällä minä nyt olen! Muuttoa osa 3.

Omassa kodissa siis.. Kalasatamassa. Aika jännää. Kämppis ei ole vielä muuttanut täysin, mutta minäpä pakkasin vaatteet yms. kamat tänään kamalan väsyneenä pitkän vklopun jälkeen ja raahauduin tänne miljoonine vaatekasseineni. Haha.

Perjantaina sain laitettua täällä paikat kuntoon siten että voin näin sunnuntaina vain vaatteet mukana tulla jo nukkumaan. Perjantai iltana nääs lähdin partiolaisten Best of the Best leikkikurssille Kiljavalle. Ja voi että mikä kurssi! Lauantai aamupäivä olin kyllä aivan sitä mieltä että oishan se kyllä kivempi olla kotona, mutta lounaan jälkeen meininki lähtikin paranemaan niinkin paljon että näin kurssin jälkeen voin sanoa sen olleen paras kurssi ikinä! :D
Niin kivoja leikkejä että kyllä harmitti kun ne kestivätkin aina vain hetken kunnes leikki vaihtui. Kurssin aikana leikimme ja opettelimme siis n. 60 leikkiä. Lauantai ilta ja yö limubailasimme kolmeen asti yöllä kunnes väsymys voitti. Sunnuntai aamuna alkoi tuntea kaikkien niiden ulkopelien, sisäleikkien, kontaktileikkien yms monen monen tunnin krebaamisen vaikutukset. Keho täynnä mustelmia ja jokainen lihas kipeänä. Kotiin tultiin varmasti kaikki siis jättiväsyneinä ja raittiin ilman myrkytyksen saaneina. Mutta hauskaa olii!

Ja nyt pitäisi nukkua täällä, yksin....mun omassa kodissa! 0.o ?? Hui! Sain järjesteltyä jo jotain tavaroita ja vaatteita tänne asuntoon, mutta huomenna ja yleensäkin asumisen aikana tavarat kyllä löytävät oikeille paikoille. (: So no worries!

Mutta mitä ihmettä teen ylhäällä vielä puoli yksitoista kerta olen aivan kuoleman väsynyt?? Ihmettä kai, sillä tämä tyttö lähtee nyt testaamaan tuon uuden Sotkan sängyn. Huomenna katsotaan miltä tuntui nukkua kerrostalossa, ja kodissa, joka on minun!

Eka muutto takana elämäni aikana... kuinkakohan monta edessä? Minneköhän vielä päädyn..? Jännä nähdä! ((:

Ostoa, roudausta ja rakentamista. Muuttoa osa 2.

Tiistaina niinkuin kerroinkin kävimme ystävieni kanssa testaamassa muutamia (lue: aaika monta) sänkyjä, ja löysimmekin minulle yhteisäänin sen ylivoimaisen voittajan kaikissa sarjoissa, eli toisinsanoen Sotkan hinta-laatu suhteeltaan ja paketiltaan parhaan Piscina Janna pussijousitetun runkopatjan kaikilla herkuilla. Kävimme myös Ikeassa ja poistuessamme olimme kaikki jo todella väsyneitä, joten yhden roudasin kotia päin samantien, toinen jatkoi iltaa kouluporukalla ja siellä kolmaskin tyttö päätti lähteä kotiin sillä hän vaihtoi paikkaansa luokkalaiseni pojan kanssa. (Hei voiks näit miehenalkui kutsuu enää pojiksi??)

Minullakin alkoi jo väsymys painaa, mutta saimme melko nopeasti siitä kamat roudattua kämppään ja ryhdyimme jopa yhdensän jälkeen illalla kokoamaan sitä lipastoa! Huhuh.. No, valmista myös tuli, samoiten kuin jakkaran kanssa, mutta vasta aika myöhään. :D
Ja koska tämä muutto on niin vaarallista, niin voi käydä näin:

Päivän saldo! :D Haha!

Sain pikkurilliin rakentaessa sen verran mojovan viiltohaavan että verta kyllä tuli! Ja tietty vika laastari oli mennyt laukusta aijemmin päivällä sattuneeseen haaveriin.

Lopulta yhdentoista aikaan illalla pääsimme lähtemään.

Tänään keskiviikkona kävin vaihteeksi äitini kanssa KodinYkkösessä ostamassa vain tyynyn ja lakanan, ja Ikeassa josta saatiin mukaan kyllä aika paljon kaikkea muutakin. (: Nyt on sentään edes jotkut verhot hommattu! Jesh! Ei tarvitse elää kuin akvaariossa (1. kerroksen ihanuuksia).

Tavaroista enemmän huomenna taas!

Avaimeet käteen ja kurkistus kotiin! Muuttoa osa 1.

Noniiiin! Vihdoinkin vihdoinkin maanantaina 1.10.12 kävin Hoasin Helsingin konttorilla odottamassa (monien muiden kanssa) juurikin yli tunnin kunnes sain käteen:

Äkkiä kiiruhdin metrolla takaisin Kalasatamaan minne olin jättänyt autoni, jossa jo ensimmäinen muuttokuorma odottamassa avainten haltijaa.

Ensimmäinen muuttokuorma. Haha, koostui siis lähinnä lauantain Expert Expo messujen tuotteista: mixeri, leivänpaahdin, DVD/Blueray soitin yms.. (en edes muista enää!) JA niistä tavaroista joita olen kotona säilönyt tätä hetkeä varten jo vuosia: pyyhkeitä, lakanoita, astioita yms..

Ja tältä siellä sitten näytti.. *rumpujen pärinää*

Katselun jälkeen illalla kävimme äitin kanssa hakemassa vielä työpöytäni ja kuljetimme sen perille.

Tiistaina tentin (johon en siis ollut paremmin lukenut, enkä kyllä päässyt läpikään) jälkeen kyselin kavereitani muutto-ostos avuksi ja ilokseni heitä ilmoittautuikin jopa kolme. Autolla hurautimme koululta kotiin hakemaan peräkärryä, ja kauhean sekoilun ja avainten sisäänjäännin jälkeen pääsimme lopulta lähtemään pihasta niin että kaikki oli kunnossa. Suuntasimme Vantaan Porttipuistoon siihen sopivasti myös Ikean viereen. Ensimmäisenä tehtävänä oli etsiä sänky. Kierrettiin Jyski, Isku, Masku ja Sotkasta löysimmekin Sen sängyn. Yhdellä hinnalla sain siis 120x200cm pussijousitetun runkopatjan, sijauspatjan ja jalat. Hinnan tinkasin melko sopivaksi ja mukaan sain myös tingittyä puolella hinnalla sijauspatjan suojuksen. Hyvä!

Ja eikun Ikeaan.. ensiksi tietty syömään, kunnes vasta lähdimme kiertelemään. Alakerrasta sitä tavaraa alkoi vasta tarttumaan mukaan ja kantamukset suurenemaan. Silti sinne jäi vielä mattoa, verhoa, kaappia ymsymsyms.. toinen ja ehkä kolmaskin Ikea reissu siis odottaa.

Lopulta noin kahdeksan aikaan meillä oli kaikki pakattu autoon ja lähdimme ajamaan kohti Helsinkiä. 

No nyt se alkoi!

Nimittäin kalusteiden ja elektroniikan osto uuteen kotiin!

En eilen keskiviikkona pitkän päivän jälkeen jaksanut mennä VPK treeneihin vaan menimme äitin kanssa katsastamaan ensinnäkin Jyskin tarjoukset ja Kodin Ykkösen yllätyspäivät. Olin Jyskin tarjouslehtisestä bongannut korkeakiiltoisen näppärän näköisen työpöydän, mikä oli "pakko saada!" No, paikanpäällä tuote osoittautuikin huonoksi...siis todella. Ja päätimme, että työpöydän metsästys saa jatkua, kyllähän me kai joku valkoinen korkeakiiltoinen pöytä löydetään. Jyskistä ei siis tarttunut mukaan yhtikäs mitään. Tuntuu että sielläkin vain jotkut asiat ovat laadukkaita.

Kodin Ykkösen yllätyspäivät olivat alkaneet tiistaina ja loppuu Tänään! Päätimme siis mennä kuluttamaan kotiin tulleen -40% lapun sinne, kun kerta ainoa vapaa ilta tässä olikin.

Ensimmäisenä silmään pisti aivan tajuttoman suloinen nojatuoli/keinutuoli.

Hinta normaalisti 199,00 mutta vielä tänään 149,00!! Ai että olisin tuon halunnut kotiuttaa. Siinä oli niin kiva istua. Noh, jääköön hankintalistalle.

Myös nämä kaksi tuolia jäivät mieleen... 

Koska kaipaan tulevaan uuteen kotiini yhtä nojatuolia tai vastaavaa mm. vierastuoliksi. Ylemmässä hinta 139 ja alemmassa 159. Ei edes pahoja sisänsä.

Päätimme kuitenkin ohittaa vielä tuolit ja mennä katselemaan niitä työpöytiä. Eikä kyllä mennyt montakaan minuuttia kun äitini marssi huonekalujen tilausjonoon (siis tämän alejutun takia oli eri jonot mistä kaikki tilattiin) ja tilasi minulle tämän työpöydän.

Valkea korkeakiiltoinen. Jalat terästä. Ei vapissut tai vaappunut. Vaikutti todella laadukkaalta ja kestävältä. Juuri siltä, että tämä pöytä kestää käyttöä ja tulee olemaan minulla vielä vuosikaudet ja monessa eri kodissa. Iloisenpi en voisi olla. Teimme todellisen löydön, ja saimme siitä vielä 40% alennusta. ((:

Nyt lauantaina sitten Expert Expo messuille haalimaan koko kodin elektroniikka kuntoon.

Stressiä pukkaa

Hyvää mutta myrskyisen sateista sunnuntaita!
Kylläpä se viikko meni taas hujauksessa!! Mulla oli vain kaks päivää koulua nyt kuluneella viikolla, keskiviikkona ja perjantaina. Torstaina meillä oli ekat kunnon Gulis Sitzit eli suomalaisittain fuksien sitsit, eli nää perinteikkäät ruoka-juomalaulu-snapsi juhlat... you know what I mean? No, minä loistavasti olin koko päivän kotona ja yritin lukea kemian tenttiin (viikko aikaaa!!) ja en siltikään, siis en Siltikään, koko päivän kotona olleena, ollut ajoissa laittautumassa, vaikka niin luulin. Sitsit alkoivat kuudelta, ja kun silloin luulin että kello on vasta viisi niin olin sitten tunnin myöhässä... Ja mitä koituu kohtalokseen jos sitseillä ei noudata sääntöjä --> Rangaistus! Sain jouduin sitten tanssimaan sylitanssia luokkalaiselleni.. eh?! :D

No, perjantai tuli ja sain töissä myytyä yhden kodinturvahälytysjärjestelmän, jeij! Se paransi olotilaa niin ahdistuneeseen ja stressaantuneeseen mieleen. Perjantai iltana lösähdin kotiin, enkä jaksanut lauantainakaan avata kirjoja, vaan aamusta lähtien aloin siivoamaan tätä kämppää jotta voin nauttia yksinäisyydestä ja siisteydestä yksin. Perinteikästä? Kyllä! Kun vanhemmat ovat poissa kotoa, siivoaan kodin ja nautin siitä, ihan itse. Tytöt Kisu, Jenski ja Käpsi tulivat käymään illalla, mutta he jatkoivat sitten Emilyn kanssa juhlimaan kun minä jäin kynttilöiden valaistuun kotiin nauttimaan The Notebook leffan rakkaustarinasta.

Jälleen on sunnuntai ja ulkona möyryää myrsky. Vähän eri sää siis kuin viime sunnuntaina (ks. edellinen postaus). Kirja pitäisi avata ja alkaa lukemaan...on niin kauheat stressit kahdesta tulevasta tentistä..no, meen sitten uusimaan ne..aika satavarmasti! Siispä, palaillaan!

PS. Viikko enää muuttoon!!! (:

"Jos nää ois ollu treffit nii nää ois ollu täydelliset"

Hellurei!

Lauantai illan tyttöjen leffailta oli maan mainio ja saimme nautiskella silmäruokaa ihan olan takaa Channing Tatumin ja muiden herkkupeppujen ansiosta. Siis naiset tätä leffaa, Magic Mike, suosittelen! ;D
Lauantai ilta sai päättyä leffan loppumiseen sillä edellisen illan bilettämisen väsymys painoi jo silmiä kiinni. Sunnuntai aamu valkeni seesteisenä ja auringon kultaamana. Eikun aamupala pöperöt massuun ja reippaalle pyörälenkille - 21,55 km 1h5min - ihanaan luontoon. Ollaan me suomalaiset kyllä urheilija kansaa, koska siellä oli muitakin syksyisen kelin nautiskelijoita. Lapsista vanhuksiin, ja hiestä märkinä olevista lihaskimpuista rentoon pariskuntien sunnuntaikävelyyn. Olittehan tekin ulkona sunnuntaina??

Lenkin jälkeen suunnitelmissa paistoi vihdoinkin aikaa ystäväni Peksin kanssa. Lähdimme pienen jutustelun jälkeen käymään tulevalla asunnollani Kalasatamassa. Alue näyttää vielä tältä. Ah, niin ihanan tyylikkään urbaania. Tulee mieleen kaikki leffat missä jengi street tanssii tällaisessa ympäristössä yms..

Päätettiin jättää auto Kalasatamaan ja hyppää metrolla keskustaan. Keskustassa eksyimme käymään muutamassa kaupassa etsimään minulle laukkua kouluun johon mahtuu luentolehtiöt sun muut ja sellainen löytyikin Sokokselta.

Nopen kauppojen kiertelyn jälkeen suuntasimme askeleet Espan puistoon ostamaan "kesän ekat Espan jätskit" ja kauppatorin päässä jäimme istuskelemaan vielä siis Espan puistoon ja katselemaan kaunista ja syysaurinkoista Helsinkiä.

Herkkuhetken jälkeen kävelimme Tuomiokirkon portaille ja siellä hetken taas oltuamme päätimme kävellä takaisin Kalasatamaan Katajanokalta alkavaa rantatietä pitkin. Pääsimme Hakaniemeen asti kunnes metron houkutus kävi liian suureksi ja päätimme matkustaa sillä takaisin, ah, niin urbaaniin Kalasatamaan.
Poistuessamme Tuusulanväylää pitkin takaisin Vantaalle nälkä alkoi kurnia ja vielä päätimme poiketa tieltä kohti Kiinalaista JuFu ravintolaa (Tammistossa, suosittelen!). Nälkäisinä ja väsyneinä jaksoimme vielä mussutella ruoat kunnialla loppuun (lue: ähkyyn) asti kunnes hyppäsimme takaisin autoon ja matkalle kotiin, milloin tämä otsikon lause myös lausuttiin. :P Täydellinen sunnuntai siis, with a good friend!

Muutosten tuulet puhaltaa

Siis muutosten eli muuton. Muuton! Minä ja kaverini saimme kaverikämpän!! Hui! Muutan ekaa kertaa elämässäni ja siihen on nyt aikaa kaksi viikkoa! Vuokrasoppari on allekirjoitettu ja nyt vain kaksi viikkoa pinnistellään ja suunnitellaan ja kotona kaivellaan varastoista mukaan viemisiä. Muutetaan Kalasatamaan ihan uuteen taloon. Ollaan siis toisin sanoen kirjaimellisesti ensimmäisiä sisäänmuuttajia ((: Voi ihanuus! Jokainen pinta on uusi ja uutuuden puhdas ja kirkas. Minä kun en voi sietää likaa tai sotkua...vaikka joskus se huonehan aina näyttää siltä.. mutta sitten se pitää siivota. Kämpältä on vain kaksi kilometriä kouluun ja n. 3 keskustaan ja n. 500 m metrolle. Aiika kiva!
Kahden viikon kuluttua saattaa tulla siis paljon muutto aiheista postausta! Mutta mennään nyt vielä hetkeksi muihin aiheisiin.
Minulla on stressi. Koulu porskuttaa eteenpäin kovaa ja töissä pitää käydä ja millos minä luinkaan niihin tentteihin? Ainiin... enpä ole lukenut! ;D No, nyt olen kyllä alkanut skarppaamaan. Eihän töitäkään ole kuin kaksi viikkoa ennenkuin jään tauolle, jotta saan hoidettua koulua kunnialla taas välillä.

Nyt eilen perjantaina meillä oli Gulis Getaways eli fuksien ööö.. joukkopako Porvooseen missä majoituttiin jonnekin kylätalolle ja meillä oli siellä leikkejä, sitsit ja juhlintaa. Oli kyllä todella mahtava reissu! (:
Sitsit oli kyllä ikimuistoinen kokemus kaikkine snapsilauluineen, esityksineen, ruokineen, sääntöineen yms. Ja meno oli niin tyylipuhtaasti suomen-ruotsalaista että aijai! Suomalaiset kun tuppaavat ajattelemaan suomen-ruotsalaisten juhlimisia aina tälläisinä ja ennakkoluulot osuivatkin aika oikeaan ja hauskaa oli.
Tänään palattiin takaisin ja olenkin sittemmin käynyt kävelyllä syksyisessä luonnossa, löytänyt sattumalta kätkön ja törmännyt kyyhyn. Olen siivonnut, leiponut kantarellipiirakkaa ja sytytellyt kynttilöitä. Oikein nautin olostani kotona (vanhemmat poissa) ja mussutan piirakkaa, marjapuuroa ja omenoita. Kohta saapuu tytöt ja lähdemme katselemaan Channing Tatumin stripparin taidonnäytteitä ;D eli Magic Mike.

Ihanaa syksyistä lauantai iltaa!!

Kun syyskuu tuli

Elän tällä hetkellä hyvin mielenkiintoista, mielekästä mutta sitäkin kiireisempää aikaa.

Sarasteen jälkeen tein jotain hurjaa, sillä kävin ottamassa tatuoinnin! Ihan vain mainitakseni ;) Ja vielä se viikkokin (32) tein paljon kaikenlaista, kuten juhlin ystävieni kanssa ja olin siis edelleen kauheassa taudissa. No tauti ei hellittänyt ei yhtään kun alkoi uusi viikko ja uudessa työpaikassani koulutusviikko, jossa sitten myös tartutin ilmeisesti kaikki, Ups!
Työt alkoivat sitä seuraavalla viikolla maanantaina sanotaan näin, eh, varsin upeasti! Koulunkin ensimmäiset infopäivät olivat 23.-24.8 ja Huiii kun jännitti! Olin aivan lost siellä, ja ujo kun mikä enkä uskaltanut puhua pukahtaa. Aloitin koulun siis Arcadassa, ruotsinkielinen ammattikorkea Helsingin Arabianrannassa. Koulu on hieno ja meidän luokka on tosi_kiva!! Luokallamme on vain siis 21 henkeä mikä tekee sen että kaikki on kaikkien kanssa ja meno mieletöntä.
No, jos työt alkoivat, koulu alkoi, niin tässä sitä kiirettä: perjantai 23. eka kouluun, sitten töihin ja illalla kauheat pakkailut sillä perjantai 24. aamulla kouluun, sitten sieltä kiireellä kauppaan ja kirjastoon ja kotiin, jossa leivoin äkkiä kakun Kisun 20v. synttäreille ja Soffin läksiäisiin, jonne ryntäsin heti kun ehdin.

Oli kivat juhlat mutta sain nukkua 2,5 tuntia yöllä ennenkuin aamulla lähdin yhdeksältä partioretkelle. Huhhuh! :D Voin sanoa, että la-su iltana kävin aikaisin nukkumaan (toisin kuin muut) ja nukuin korvatulpat korvissa ihanasti pitkälle aamuun asti ja olin porukan pirtein sunnuntaina! (:
Retken aikana ehdin käymään myös metsässä, tuli vähän kerättyä kanttarellejä!

Pahoittelen kännykkälaadusta, mutta minkäs sille mahtaa!

Ensimmäinen varsinainen kouluviikko alkoi 27.8 ja vielä tällöinkin olin aivan hukassa että mitä se korkeakoulu edes on ja miten lukkari menee mitä silloin mitä tällöin plaaplaplaa. No, onneksi yksi ihana tuutori opasti. :P Ensimmäiset isot juhlat Kick Off partyt olivat keskiviikkona! :D Sopivasti koulupäivän ja työpäivän jälkeen! Oli kyllä hauskaa, ja joillakin taisi mennä vähän lujempaa ;) Oli siinä naurunaihetta torstai aamuna klo. 8.15 ensimmäisellä luennolla. No, torstai "kunnialla" pakettiin vielä töitten kautta ja ihanat 3 päivää vapaata odotti kotona. 

Perjantaina se vapaa alkoi, milläs muulla kuin siivoamisella, mutta nopeasti pötkin pakoon shoppailemaan SS:n kanssa. Kotona kävin pyörähtämässä syömässä kunnes jatkoin Emilyn kanssa Helsingin Amarilloon viettämään iltaa. Niin, ai onko ollut hoppu? No, lauantaina olin vain kotona, ja siltä tämä sunnuntaikin näyttää, ainakin melkein. Huhhuh!

Hyvää syyskuuta!

Saraste ja kaamea räkätauti

Hellurei ja hellät tunteet!

Siitä on pitkä aika ja paljon tapahtunutta kun viimeksi istuin sorvin ääreen. Mutta jatkaen siitä mihin tarina viimeksi päättyi, mahtavaan perjantai päivään.

28.7 lauantai aamu alkoi aurinkoisen kuumasti ja minä ja äiti pakattiin sekä lähdettiin reissuun määränpäänä kummini 50v juhlat Parikkalassa. Olimme perillä varsin nopeasti (joojoo siis aina se sama yli 3 h) mummolassa (isäni kotipaikka) ja katsastimme marjatilanteen ja pelastimme yhden varpusen marjaverkosta. Onneksi löysimme raukan ennenkuin häneltä loppui voimat...irrotettua lähti iloisena lentämään! (:
Siinä nopeasti lisäsimme meikkiä ja lakkaa ja suuntasimme n. 5 min ajomatkan päähän kummini kotipaikan mökille/juhlapaikalle. Päivä oli kuuma ja mukava, ja juhlat olivat todella kivat! Oli taas ihana nähdä ystävääni ketä näen aina n. kerran vuodessa. Hän on samanikäinen tyttö kuin minäkin ja myös kummini (hänen tätinsä) on hänen kummi.

Lauantai päivä kääntyi iltaan ja saunan ja monen uimisen jälkeen kävimme nukkumaan toiseen vierekkäiseen mökkiin. Sunnuntai aamu-uinnin jälkeen kävimme poimimassa mummon vatut talteen ja lähdimme ajelemaan kotia kohti.

Sunnuntai ilta meni pyykkiä pestessä ja maanantai pakkaillessa rinkkaa. Tiistaina lähdinkin ajelemaan kohti Evoa ja partion kesäleiriä Sarastetta. Aivan mieletön viikko partioleirillä, ei voi muuta sanoa! Kaikki ruskettuivatkin oikein pavuiksi ja ohjelmaa oli ja riitti. Uusia tuttavuuksia ja hyvää meininkiä (: 

Leirin viimeisinä päivinä minulle tuli ihan kamala nuha... Taaas!! Ja monta kertaa mietin myös onko minulla myös kuumetta.. no ei kai ollut, tai sitten oli. Lääkkeillä eteenpäin! Tämä nuha on nyt jatkunut koko viikon kotonakin, eikä loppua näy. Siis nuha (aivan hirveä) ja kurkkukipu (vielä kauheampi) ja pään särky. Nyt kun on tehty taas tilauskakkuja eilen ja tänään naapurin tytön rippijuhliin ja olemme kohta menossa sinne, niin alkaa tuntua että olisiko viisasta kuitenkin mennä sinne lääkäriin... joo, menen huomenna ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen. Voi jessus.. Sitten kun oltiin vielä tyttöjen kanssa nyt perjantaina bilettää Kaivolla niin edistin asiaa (mikälie tauti nyt on) niin varsin hyvin! (: Hyvä minä!

Mutta nyt sinne rippijuhliin ;))
P.S: Kävin äsken Jumbossa.... ihan vain piti käydä, mutta mukaan tarttuikin neule, sifonkipaita, takki ja korkeavyötäröiset shortsit. Wooooohoo, hejdå rahat! :D

ps. i love you

Hellou!
Tällä viikolla olen pakertanut ahkerasti töitten parissa. Olohuoneen tapetointi tuli viimeinkin valmiiksi! Samoin olen perannut mustikoita ja hoidellut asioita. Nähnyt tiistaina ja torstaina ihania ystäviäni ja niinkuin tänäänkin. Tänään oli super kiva päivä!

Aloitin päivän tietty tämän päivän töillä: prätkä katsastukseen ja myynti-ilmoituksen teko siitä. Hikisenä puuhana oli koko talon siivous. Hoidin hommat kuitenkin sen verran näpsäkästi että kahdentoista jälkeen olimme jo matkalla tyttöjen (:Kisu ja Jenski) kanssa Vetokannakselle viettämään pitkää biitsipäivää. Juteltiin, naurettiin, uitiin, tein palmikoita tyttöjen hiuksiin ja nautittiin vihdoinkin hellelämpötiloista kera auringon ja muutaman epäsuositun kumpupilven. Neljän-viiden aikoihin masut kurnivat jo sen verran että kävimme syömässä ranskalaisia ja pihviä Myyrmannissa. Kädet ihan tärisivät kun aloin ottamaan ensimmäisiä suupaloja, liekö johtui nestevajauksesta vai nälästä...tai kummastakin! Hyvä ruoka, parempi mieli!-kuitenkin. (:
Jenski ja Kisu kumppaneineen ovat menossa lauantaina kaljakelluntaan, joten oli äärimmäisen tärkeää käydä testaamassa heidän loistava virityksensä. Iso lastenallas jonka sisällä oli vielä kumivene. Katseita saimme koko porukka kun paatti heilui auton katolla kun ajettiin Vetokankaalle. Paatti keikutti viisi ihmistä hyvin, oikeastaan sangen loistavasti, pinnalla joten paatti takaisin katolle ja voin laskea heidät huomenna rauhallisin mielin "turvallisille vesille". Harmi kun minä en pääse mukaan ): Itse lähden huomen aamulla äitini kanssa kohti Parikkalaa kummini 50v synttäreihin.
Paatin testauksen jälkeen kävimme noukkaamassa kaupasta karkit sekä syvennyimme olohuoneemme sohvalle katsomaan mitäpä muutakaan kuin Ps. i love you. Ovella toivotin vielä hyvät kellunnat huomiselle ja sovimme ehkä taas näkevämme sunnuntaina. 

Pohdin tänä päivänä paljon, kuinka tärkeitä nämä tytöt ovat minulle. Niiiin tärkeitä. Ja kuinka aina tuntuu siltä, että vaikka koko päivä vietetään yhdessä, niin illalla on jo haikea fiilis sanoa hyvät yöt, koska on ollut niin hauskaa että miksi se ei voisi jatkua kauempaa?. Tai kun emme nyt ole ehtineet kunnolla näkemään vähään aikaan. Niin päivähän ei siis selvästikään riitä, ei.
 Sanoin tänään siellä rannalla tytöille siinä kuiskaten kun kaikki makoilimme hiljaa siinä, että "mä oon muuten nyt tosi onnellinen, mulla kun on kaikki jotenkin aika hyvin." Kisu myhyili siinä silmät kiinni, kurkisti minuun päin ja sanoi hiljaa. "Hyvä" (: 

Nukkukaa hyvin!

ps. i love you!

Reissua kerrakseen

13.7 Lähdin ajelemaan äitini ja veljeni kanssa kohti Kerimäkeä tarkoituksena viettää perjantai-ilta ja lauantai mökillä ja siitä sunnuntaina mennä viettämään serkkuni rippijuhlia. Me nakattiin äiti takapenkille ja minä sain (matkapahoinvoinnin takia) istua pelkääjän paikalla ja veljeni ajoi. Yhdessä vaiheessa äiti huudahti takapenkiltä: "Oi, tuolla on vanha tuulimylly!" Minä: "Joo äiti, itse olen nähnyt sen viimeiset 20 vuotta....tai no 17 vuotta ainakin. Että tekee sullekin ihan hyvää välillä istua siellä takapenkillä ja katsoa sivuille eikä aina vaan eteenpäin." :D Saimme kyllä hyvät naurut. Äitini myös määräsi että saamme pysähtyä vain yhden kerran (kätkölle nääs!) ja samalla hankimme ABC:ltä iltapalaa.
Mökillä oli tehty tätini ja enoni puolesta muutama tavaran muutto paikasta toiseen mikä loi aittaan ja mökin yhteen huoneeseen loistavan järjestelyn, ja nukuin aitassa veljeni kanssa onnellisena ilman ininää ja tätini kuorsausta ;)) Sori! Viileä ilma ei lauantaina perjantaisen sateen jäljiltä innostanut auringon ottoon tai ilman saunaa uimiseen, mutta sai sen ajan siellä menemään pikku askarten parissa, kuten vitamiinisadon korjauksesta opiskelijoiden pakastimeen:

Mustikkasaaliista tuli hyvä ihan mökin pihamaalta (vaikka vielä pitää mennä kerääämään) ja uitiin ja saunottiin moneen otteeseen. Sunnuntaina rippijuhlia vietettiin ja ruokaa mussutettiin oikein olan takaa. Oli mukavat juhlat ja oli hauska taas nähdä sukulaisia yhdessä! (:

Äiti ja veli lähtivät juhlista ajamaan takaisin Vantaalle kun minä jäin serkkuloimaan heille. Elli* on 17 ja Jupe* 15. Ellin kanssa pääosin vietän aikaa kun heidän luonaan olen, perinteisesti joka kesä. Torstaihin asti vietin heidän kanssan uiden, katsellen sadetta, katsellen sadetta ja uiden ja katsellen sadetta. Siellä siis satoi.. Paljon!! Ja koska aina ei jaksanut olla sisällä, heitimme sadevaatteet niskaan ja lähdimme pelottelemaan karhuja...siis kävelylle. Torstaina heitimme haikeat terveiset ja matkustin junalla Vantaalle, nukuin yön, ja lähdin perjantaina viideltä uusiin seikkailuihin. 

Turkuun ystäväni SS:n kanssa, jonka kanssa kävin Turussa myös kuunvaihteessa pikavisiitillä. Hän opiskelee siellä ja hänellä on ihana yksiö missä vietimme lähinnä aikaa vain nukkuen, syöden ja laittautuen iltaa varten eli leffaa katsoen ja toistemme hiuksia kihartaen. Perjantaina kävimme istuskelemassa muutamalla jokilaivoilla ja koska lauantai aamuna alkoi satelemaan vettä, suuntasimme askeleemme kauppakeskus Skanssiin, mistä teimme muutaman löydön. Minä paidan ja kaksi leffaa. Jalat uupuneina saavuimme takaisin ja väsäsimme nälkäisten masujemme eteen herkku kanaa riisin ja saltaatin kera. Sitten leffaa ja laittautumista sekä aloittelua ja ulos. Pitkä iltamme yhdessä SS:n ystävien kanssa Aurajoen rannassa, jokilaivalla ja muissa baareissa oli täysi kymppi! 

Kun aamu jo valkeni pikkuhiljaa olimme aivan väsyneitä ja jalat huusivat halleluujaa, (tai ehkä pikemminkin  kummankin tosi kärsineet korkkarimme..tiedä häntä). Kello oli yli neljä kun makuuhuoneesta kuului jo tasaista tuhinaa. Sunnuntai aamun olimme pyhittäneet levolle...vaikka keskipäivältä askeleemme matkasivat jo Ravintola Blankoon sunnuntai brunssille. AIVAN tolkuttoman hyvien mättöjen jälkeen läsähdimme joen varteen ruohikolle paussille ja nauttimaan hetkeksi auringon lämmöstä, kunnes matka jatkui jo kohti Turun linnaa.

En edes tiedä kauan kiertelimme linnan satoja huoneita, käytävie ja niitä RAPPUSIA! :D Mutta hauskaa meillä oli, ja olihan se todella mielenkiintoista! Ensi kerralla vain opastettuun kierrokseen mukaan niin saadaan kaikesta ehkä järkevämpi ja selkeämpi kuva. No, kuvat kertovat vähän... mutta saimme nähdä paljon upeita huoneita, maalauksia, pienoismalleja, vaatteita, koruja, kenkiä ja kokeilu mahdollisuuden haarniskan kanssa. Minä tuossa, päälläni reippaasti yli 30 kg metallia. Oli ehkä vähän tukala ja polvet lysyyn vievä tunne, pakko myöntää :D

Kun viimein nousimme viimeisiä pitkiä rappusia ylös aulaan vankityrmistä, olimme mielestämme tehneet päivän urheilusuorituksen ja palasimme takaisin päämajaamme YO-kylään, mistä melko nopeasti hyppäsimme autoon ja ajoimme Ylästöön.

Siinäpä oli, reissua kerrakseen. Mukavaa oli voi kyllä!! Ja nyt kello näyttää jo olevan maanantai ja minä menen nukkumaan! (: