Syksy kirpeimmillään

Viimeksi olin nukkunut kämpässäni n. viikon verran, ja nyt täällä onkin asuttu jo melkein kolme viikkoa! Ja nyt voin sanoa, kyllä olen nauttinut! Vaikka kotona Vantaalla olenkin käynyt nukkumassa muutamia öitä.
Tähän väliin on mahtunut tenttejä, Ikea yms. muita shoppailureissuja, kodin laittoa, siivousta, Iloveme-messut, hengailua kämppiksen kanssa ja paaaljon muidenkin kouluystävien kanssa, yhdet tuparit minun ihanille tytöille  ja juhlintaa aika lailla. Hehe...! ;D

On tämä opiskelijaelämä aika noh, rankkaa? Mutta ihan SUPER hauskaa! ...ja stressaavaa. :D Ja juuri sitä mitä olen odottanut pitkään!
Koulussa minulla on rankkaa. Ihan ensimmäiseksi se kieli. Se vaikeuttaa ja hidastaa oppimista ja jatkuvasti pitää olla keskittynyt 100% ja oppia sanastoa. Sitten pitäisi vielä lukea ja opiskella ihan oikeasti. Puhun kyllä jo täyttä häkää ruotsia ystävieni kanssa mutta eihän se tarkoita sitä etteikö sekin ole välillä rankkaa. Kolme tenttiä pitäisi jo uusia... Ainakin tahtoa riittää! Sehän on se tärkein.

On muuten ihan uskomattoman ihanaa; olen saanut n. 20 täysin uutta mieletöntä kaveria! Meidän luokka synkkaa niin hyvin yhteen että se on ihan uskomatonta. Näemme todella usein aina jollain porukalla (siis kaikki vain jotka haluavat ja pääsevät aina tulemaan). Meille ei ole muodostunut mitään pieniä supisevia porukoita vaan kaikki hengaa kaikkien kanssa. Tietty iltarientoihin monesti tulee kutakuinkin aina samoja henkilöitä, mutta eiköhän sekin ole ihan ymmärrettävää, porukka kun on kuitenkin aina eri kokoonpanolla.

Nyt kun en ole enää töissä, pitäisi tämä kaikki vapaa-aika käyttää opiskeluun, ystäviin ja urheiluun/harrastuksiin. Nyt olisi aikaa aloittaa se tanssiminen! Mistä, milloin!? Enköhän kevätkaudelle saa ainakin yhden tanssitunnin viikossa mahtumaan kalenteriini. Toivottavasti kaksi. Kisa...eh. eikun kesäkuntoon 2013! :D Pitää se silti kurkata pystyisikö kesken kauden aloittamaan..

Harrastuksista muuten puheenollen, kävin juoksemassa tuossa toissa sunnuntaina Vantaan Maratonilla 1/4 matkan. Ihan hauskaa taas, ei voi muuta sanoa. :) Ja huomenna lähden partion (siis meidän lippukunnan) johtajiston kanssa retkelle Kiljavalle. Voi vide. Sitä odotan! Lukeutuu aina vuoden parhaimpiin retkiin. Ei lapsia joita passata, ja leikit ja toimet aina hurjimpia mitä olla voi. Ensi viikko koulussa näyttäisi lukujärjestyksen mukaan olevan hiukan tiuha (verrattuna näihin viikkoihin: 2 päivää max/vk) mutta senkin kruunaa perjantaina minun ja Fn tuparit meidän luokalle! No mitä muuta tässä voisi odottaa? Tietty joulua, talvea, reissuja, kevättä kesää syksyä talvea kevättä kesää.. ai mitä? Miksi aina pitää odottaa jotain.. Se on yksi minun suurimmista ongelmistani, vaikka yritänkin jatkuvasti nauttia hetkestä. Minkäs sille kuitenkaan voi jos kalenterissa on tulossa aivan käsittämättömän hauskoja tapahtumia, mitä ei malttaisi odottaa! (:

Ihanaa talven alkua teille. Eiköhän se ensilumi sada kohta meille helsinkiläisillekin!

Ps. tiistaina juotiin ekat glögit! APUA! :D 

Miksi minua näin rangaistaan!!??

Siis joo. Viime bloggauksesta on kulunut sievä hujaus täynnä surua,angstia,stressiä, väsymystä ja pahaa oloa.
Se että muutin sunnuntaina _siis ihan oikeasti_ tänne kämppään ei ole tarkoittanut mitään ilonkyyneleitä. Kaksi ensimmäistä yötä nukuin äärimmäisen huonosti. Heräilin jatkuvasti ja hyörin ja pyörin painajaisissa. Meillä kun on asetettu tuommoisen mitättömän sisäpiha"kadun" viereen järkyttävät spottivalot jotka paistaa suoraan ikkunoistamme sisään niin, että kolme verhoa nyt tuntuu riittävän. Hyvä, kolmanneksi yöksi karkasin kotiin nukkumaan kunnes sain porattua pimennysverhon ikkunaan. Anteeksi Hoas, tein muutamia reikiä!

Hyvät unet eivät ole senkään jälkeen kuitenkaan jatkuneet sillä olen ollut niin stressaantunut kaikesta.
Eilinen yö meni piloille sillä että irtisanouduin töistä mistä jäi paha maku suuhun ymsymsyms... olen ollut nämä päivät kuin kävelevä haamu. No, mitäs sitten. Ai vieläkö jotain muutakin kuin totaalinen vajoaminen kaiken väsymyksen ja stressin ja huonon mielen myötä. Voooi kyllä, hetken kun jo kuvittelin että kaikki on OK voin ajoissa ennen klo 23 painua pehkuihin vailla pahaa mieltä ja kauheaa stressipainetta kehossani niin jossain sisälläni pieni ääni sanoi mennä kokeilemaan ulko ovea. Jännä kyllä, mutta näin puolentunninkin temuamisen jälkeen, sitä ovea ei saa lukkoon! Voitteko kuvitella? Aivan uusi talo, uudet ovet ja uudet lukot. Ovi ja lukko toimineet hyvin vielä tänään, kunnes nyt. Teen mitä tahansa, olen mm. heittäytynyt ulkoapäin oveani päin (mitäköhän naapurit jo kuvittelee) jotta joku osa jossain kalahtaisi ja pim, se menisi lukkoon niin että oven saa auki vain avaimella, mutta eeeeeiii.. ovi on ja pysyy auki asennossa. Eihän sitä tietty näe että ovi on auki, mutta turha edes kuvitella että olisin nukkumassa täällä, saatika lähtemään pois kotoa, jos tiedän varsin hyvin että ovi ei mene lukkoon.
No, unet jäivät haaveeksi kun lähdin jostain numeropalvelujen, internetin, taloon jaettujen papereiden ja ilmoitustaulujen syövereistä etsimään jotain numeroa mihin voi soittaa. Arvaa löytyikö? No, kyllä vihdoin ja viimein, mutta ei yhdestäkään paikasta mitkä jo luettelin, vaan löysin käytävämme/rapun ulko-ovesta teipatusta tarrasta ovenavaus palvelun, minne sitten soitin. Hauska vain oli sinne sanoa että en minä mitään avauspalvelua tarvitse vaan lukitsemispalvelua! -ps. enkä muuten aijo maksaa senttiäkään!

No, huoltomiestä (joka jossain tuolla harhailee kun yrittää löytää tätä kartoittamatonta paikkaa) minä sitten odottelen. Väsymys ja uupumus painaa ja nyt suoraan sanottuna, anteeksi vain, vitutus nousee!!!!

Mitä väärää minä olen tehnyt että minua näin rangaistaan!!! En pyydä muuta kuin että kaikki olisi hyvin ja pääsisin nukkumaan!!

Täällä minä nyt olen! Muuttoa osa 3.

Omassa kodissa siis.. Kalasatamassa. Aika jännää. Kämppis ei ole vielä muuttanut täysin, mutta minäpä pakkasin vaatteet yms. kamat tänään kamalan väsyneenä pitkän vklopun jälkeen ja raahauduin tänne miljoonine vaatekasseineni. Haha.

Perjantaina sain laitettua täällä paikat kuntoon siten että voin näin sunnuntaina vain vaatteet mukana tulla jo nukkumaan. Perjantai iltana nääs lähdin partiolaisten Best of the Best leikkikurssille Kiljavalle. Ja voi että mikä kurssi! Lauantai aamupäivä olin kyllä aivan sitä mieltä että oishan se kyllä kivempi olla kotona, mutta lounaan jälkeen meininki lähtikin paranemaan niinkin paljon että näin kurssin jälkeen voin sanoa sen olleen paras kurssi ikinä! :D
Niin kivoja leikkejä että kyllä harmitti kun ne kestivätkin aina vain hetken kunnes leikki vaihtui. Kurssin aikana leikimme ja opettelimme siis n. 60 leikkiä. Lauantai ilta ja yö limubailasimme kolmeen asti yöllä kunnes väsymys voitti. Sunnuntai aamuna alkoi tuntea kaikkien niiden ulkopelien, sisäleikkien, kontaktileikkien yms monen monen tunnin krebaamisen vaikutukset. Keho täynnä mustelmia ja jokainen lihas kipeänä. Kotiin tultiin varmasti kaikki siis jättiväsyneinä ja raittiin ilman myrkytyksen saaneina. Mutta hauskaa olii!

Ja nyt pitäisi nukkua täällä, yksin....mun omassa kodissa! 0.o ?? Hui! Sain järjesteltyä jo jotain tavaroita ja vaatteita tänne asuntoon, mutta huomenna ja yleensäkin asumisen aikana tavarat kyllä löytävät oikeille paikoille. (: So no worries!

Mutta mitä ihmettä teen ylhäällä vielä puoli yksitoista kerta olen aivan kuoleman väsynyt?? Ihmettä kai, sillä tämä tyttö lähtee nyt testaamaan tuon uuden Sotkan sängyn. Huomenna katsotaan miltä tuntui nukkua kerrostalossa, ja kodissa, joka on minun!

Eka muutto takana elämäni aikana... kuinkakohan monta edessä? Minneköhän vielä päädyn..? Jännä nähdä! ((:

Ostoa, roudausta ja rakentamista. Muuttoa osa 2.

Tiistaina niinkuin kerroinkin kävimme ystävieni kanssa testaamassa muutamia (lue: aaika monta) sänkyjä, ja löysimmekin minulle yhteisäänin sen ylivoimaisen voittajan kaikissa sarjoissa, eli toisinsanoen Sotkan hinta-laatu suhteeltaan ja paketiltaan parhaan Piscina Janna pussijousitetun runkopatjan kaikilla herkuilla. Kävimme myös Ikeassa ja poistuessamme olimme kaikki jo todella väsyneitä, joten yhden roudasin kotia päin samantien, toinen jatkoi iltaa kouluporukalla ja siellä kolmaskin tyttö päätti lähteä kotiin sillä hän vaihtoi paikkaansa luokkalaiseni pojan kanssa. (Hei voiks näit miehenalkui kutsuu enää pojiksi??)

Minullakin alkoi jo väsymys painaa, mutta saimme melko nopeasti siitä kamat roudattua kämppään ja ryhdyimme jopa yhdensän jälkeen illalla kokoamaan sitä lipastoa! Huhuh.. No, valmista myös tuli, samoiten kuin jakkaran kanssa, mutta vasta aika myöhään. :D
Ja koska tämä muutto on niin vaarallista, niin voi käydä näin:

Päivän saldo! :D Haha!

Sain pikkurilliin rakentaessa sen verran mojovan viiltohaavan että verta kyllä tuli! Ja tietty vika laastari oli mennyt laukusta aijemmin päivällä sattuneeseen haaveriin.

Lopulta yhdentoista aikaan illalla pääsimme lähtemään.

Tänään keskiviikkona kävin vaihteeksi äitini kanssa KodinYkkösessä ostamassa vain tyynyn ja lakanan, ja Ikeassa josta saatiin mukaan kyllä aika paljon kaikkea muutakin. (: Nyt on sentään edes jotkut verhot hommattu! Jesh! Ei tarvitse elää kuin akvaariossa (1. kerroksen ihanuuksia).

Tavaroista enemmän huomenna taas!

Avaimeet käteen ja kurkistus kotiin! Muuttoa osa 1.

Noniiiin! Vihdoinkin vihdoinkin maanantaina 1.10.12 kävin Hoasin Helsingin konttorilla odottamassa (monien muiden kanssa) juurikin yli tunnin kunnes sain käteen:

Äkkiä kiiruhdin metrolla takaisin Kalasatamaan minne olin jättänyt autoni, jossa jo ensimmäinen muuttokuorma odottamassa avainten haltijaa.

Ensimmäinen muuttokuorma. Haha, koostui siis lähinnä lauantain Expert Expo messujen tuotteista: mixeri, leivänpaahdin, DVD/Blueray soitin yms.. (en edes muista enää!) JA niistä tavaroista joita olen kotona säilönyt tätä hetkeä varten jo vuosia: pyyhkeitä, lakanoita, astioita yms..

Ja tältä siellä sitten näytti.. *rumpujen pärinää*

Katselun jälkeen illalla kävimme äitin kanssa hakemassa vielä työpöytäni ja kuljetimme sen perille.

Tiistaina tentin (johon en siis ollut paremmin lukenut, enkä kyllä päässyt läpikään) jälkeen kyselin kavereitani muutto-ostos avuksi ja ilokseni heitä ilmoittautuikin jopa kolme. Autolla hurautimme koululta kotiin hakemaan peräkärryä, ja kauhean sekoilun ja avainten sisäänjäännin jälkeen pääsimme lopulta lähtemään pihasta niin että kaikki oli kunnossa. Suuntasimme Vantaan Porttipuistoon siihen sopivasti myös Ikean viereen. Ensimmäisenä tehtävänä oli etsiä sänky. Kierrettiin Jyski, Isku, Masku ja Sotkasta löysimmekin Sen sängyn. Yhdellä hinnalla sain siis 120x200cm pussijousitetun runkopatjan, sijauspatjan ja jalat. Hinnan tinkasin melko sopivaksi ja mukaan sain myös tingittyä puolella hinnalla sijauspatjan suojuksen. Hyvä!

Ja eikun Ikeaan.. ensiksi tietty syömään, kunnes vasta lähdimme kiertelemään. Alakerrasta sitä tavaraa alkoi vasta tarttumaan mukaan ja kantamukset suurenemaan. Silti sinne jäi vielä mattoa, verhoa, kaappia ymsymsyms.. toinen ja ehkä kolmaskin Ikea reissu siis odottaa.

Lopulta noin kahdeksan aikaan meillä oli kaikki pakattu autoon ja lähdimme ajamaan kohti Helsinkiä.